Isoäidin matkapäiväkirja 1963

Iltapäivällä kun tytöt tulivat koulusta menimme Austerlitzille. Tytöt olivat kovin jännittyneitä. Perillä alkukankeuden jälkeen he tulivat hyvin toimeen keskenään. Lopulta ei millään tahdottu erota. Tytöt saivat lainaksi 3 Aku Ankkaa. Rva A. kävi välillä laittamassa pyykin pesukoneeseen sekä kuivumaan, ja oli tyytyväinen kun olin sen aikaa lastenkaitsijana.

Sovimme että menemme yhdessä kaupungille katsomaan ostospaikkoja ja otamme lapset mukaan sekä syömme siellä, sekä ehkä ostamme lapsille tavaroita, Helena tarvitsee takin ja kumpikin tarvitsee kengät. Itsekin olen ajatellut myöhemmin jotain kevyttä pumpuli tms. leninkiä, sekä liivit tarvitsisin välttämättä. Voisi katsoa paikkoja valmiiksi.

Sakari tuli kotiin myöhään ja oli hyvin väsynyt. Hän meni nukkumaan jo klo 10. - Huomenaamulla pitäisi mennä sitä koulua katsomaan. Jos ei saa scholarship’iä ei kannata yrittääkään. Kuljetuskulut tulevat lisäksi kuitenkin. Rva A puhui jotain episkopaalisten nunnien pitämästä koulusta joka on tässä lähellä. Se on kuulemma halvempi ja sinne voisi paremmin päästäki, juuri sen uskonnollisen sekä vähän ankaramman kurin vuoksi mikä siellä vallitsee.

- Unohdin soittaa Emilialle ja puhua menosta sinne. Soitan huomenna. Jos menemme saamme kirjatkin palautetuksi samalla.

Kävin ostoksilla aamulla järjestettyäni kuntoon taloa jonkin verran. - En tiedä mikä tänään väsyttää, mutta niinpä kaupassakin puhuttiin väsyttävästä ilmasta, joten se lienee tänään kaikille yhteistä. Pesin pyykkiä (sic!) ja parsin joitakin vaatekappaleita. Kirjoitin kirjeen Annelille ja Anjalle. Sakarin piti jatkaa, mutta se jäi tekemättä "Pohjantähden" vuoksi.

- Tyttöjen kanssa taas luettiin kovasti läksyjä ja he jatkoivat myös selostuksen kirjoittamista kouluun luonnonhistoriallisesta museosta. - Emilia Vertti soitti jälleen ja pyysi sinne perjantaina illalla ilman lapsia. Taidamme mennä. Pitää soittaa huomenna. Helena pesi tukkansa ja minun piti laittaa se kippuroille. Ostin heille omat soljet, etteivät aina käy minun tavaroissani ja hukkaa niitä olemattomiin.

Iltaisin on aina niin väsynyt, ettei jaksaisi mitään puuhata. - Melkein unohdin käydä katsomassa postia, eihän siellä mitään yleensä ole. Ei ollut tänäänkään muuta kuin Paschkikselle joku "social responsibility" -tiedoitus.

Tänä aamuna olimme tuskin heränneet kun Emilia soitti ja pyysi sinne syömään. Sanoin, että meillä on vieras ja hän pyysi meidät kaikki sinne. Oikeastaan se on oikein hauskaa, sillä olimme juuri puhuneet Emiliasta Ojalle. Menemme kello yhden aikaan. Joimme aamuteen nopeasti ja pojat lähtivät katsomaan laitosta. Tapaamme Emilian luona. Tytöt ja minä menemme täältä suoraan.

- Ajattelin panna toisen leningin, mutta en ollut silittänyt mitään, ja huomasin, että vaalea leninkini oli liian pitkä vieläkin, vaikka jo kerran olen sitä lyhentänyt. Samoin täytyy vain panna turkki koska takki pitää prässätä ja napit korjata yms.

- Lähdimme ja olimme noin 5 yli 1 perillä. Pojat tulivat vähän myöhemmin. Siellä oli oikein mukavaa taas. Emilia yritti valloittaa vaikeasti käsiteltävän Simon ja onnistui aika hyvin, koska Oja puhui minusta aika paljon. Lähdimme, koska Oja oli eteenpäin menossa jo klo 1/4 vailla 4 pois. Kotimatkalla Sakari sanoi, että Oja on menossa Suomeen. Siis Sakarin eilen hänen tullessaan sanoma: Oletko Suomeen menossa? johon hän vastasi "näyttääkö siltä", oli oikea arvelu.

- Laskin kartalta kuinka pitkä matka on Rockefeller Centeriin ja vain noin 6,5 km. Empire State Building on n. 7,5 km päässä. - Illalla oli taas oikein kuuma sisällä. Onkohan ulkonakin ollut lämmin ja kaunis päivä. Kuumuus nukuttaa niin, että Sakari ja minä otimme pienet nokkaunet. Luimme Emilialta lainaksi saamiamme kirjoja. -

Kun tytöt olivat menneet nukkumaan, luimme sikiötyön korrehtuurin lopulliseen kuntoon. Sakari kirjoitti Mercatorille kirjettä ja tilauslippuja. Kello on 1/2 1 ja alkaa väsyttää. Oikean silmän yläpuolella on hiukan särkyä ja tuntuu kuin sitä pitäisi hieroa ja kun hieroo tulee vettä silmiin. Olisiko nuhan jälkiseurauksia.

Sakari sensuroi tätä kirjaa ja väittää, että puhun liikaa pyykinpesusta. Minä kirjoitan mitä mieleen juolahtaa, ja jos ei kelpaa, niin lopetetaan koko kirjoittaminen. Joka tapauksessa pyykinpesu tulee olemaan täällä yksi ainaisista puuhista, niin äkkiä kuin täällä likastuu. Aivan toisin kuin kotona Suomessa, jossa kerta viikossa riitti.

- Sakari kertoi eilen kysyneensä Blassilta mikä asema Puerto Ricolla oikein on, onko se state? "Ei se ole state." - Onko se itsenäinen? - More or less. Jos olisi jokin muu maa kysymyksessä kuin Amerikka, niin Puerto Ricosta sanottaisiin kolonioksi (alusmaaksi) mutta ei nyt, koska on kysymyksessä Amerikka. - Kun Sakari rupesi nauramaan, niin Blass kuulemma punastui. Tämä oli aika hyvä tahaton "joke" ja osoittaa amerikkalaisten suhteita ja suhtautumista muihin maihin ja niiden alusmaihin. -

Tyttöjen kanssa laitoimme muffinsseja ja minä lisäksi maksalaatikkoa ja pannukakun. Kun panee uuniin tulta, niin koko huoneusto tulee lämpimäksi. Inkeri kärsi ja vikisi, kun hän pyyhki tiskejä. Odotimme Ojaa tulevaksi iltapäivällä. Sakari järjesti papereitaan pois kapsekista. Kello kuuden aikaan kun parhaillaan söimme, soitti Oja bussiasemalta ja tuli sitten puolen tunnin kuluttua. Hän söikin oikein reippaasti oltuaan pitkälti toista vuorokautta bussissa.

Joimme kahvia myöhemmin ja juttelimme kaikenlaista. Kello puoli kaksi lähdin nukkumaan ja noin puolen tunnin kuluttua pojatkin tulivat. Laitoksen asioista yms. sekä laitteista ja kokeista keskusteltiin koko ajan, vähemmän muusta. - Sakarilla oli ollut koko päivän päänsärkyä jostain syystä ja illalla hän ei tahtonut saada unta ja otti unilääkettä.

Tänään on harmaa ja sumuinen päivä. Vähän lunta sataa silloin tällöin, mutta se sulaa samantien. Lämpö on 30 F [astetta]. Kaikki korkeat rakennukset keskikaupungilla ovat sumun peitossa. Hämärästi näkyy vain 2 kirkontornia, joiden takana tavallisesti kohoaa Rockefeller-centerin blokit.

- Pyykinpesua taas koko aamupäivä. Pitäisi kirjoittaa Matille, mutta kumma kun väsyttää. Onkohan laskevalla ilmanpaineella syynsä siihen. Helena oli aamiaisella, Inkeri ei, heillä on taas niitä Festivaleja. Iltapäivällä pitäisi olla musiikkia, onkohan kummallakin samaan aikaan. Pyry sen kun vain tihenee ja sisällä pimenee.

- Iltapäivällä silitin. - Kun Helena tuli kotiin, hän sanoi, ettei tahdo niille soittotunneille, kun siellä soitetaan niin helppoja kappaleita ja lasketaan eri tavalla. Sanoin että täytyy tottua täkäläiseen tyyliin ja seurata mukana. Sitten kun huomataan, että jotain osaakin, voi saada vaikeampia kappaleita soitettaviksi.

- Tytöt menivät ulos. Siellä onkin kova pyry ja luntakin maassa yhden inchin verran. - Illalla tytöt pukivat balettipuvut ylleen ja ryhtyivät tanssiskelemaan. Oli taas liian kuuma illalla ja piti suorittaa hiukan strip-teasea. Innostuin itsekin ottamaan muutaman tanssiaskelen. Se nauratti ja innostutti tyttöjä myös tanhuamaan. Havaitsimme, että minä olin notkeampi kuin Helena, koska Helena ei saanut nenää polveen kiinni.

- Otin uuden romaanin luettavaksi: Pearl Buckin "Letter from Peking". Sakari oli edelleen Annan nuoruusvuosien lumoissa ja sai sen loppuunluetuksi klo 12 mennessä suunnilleen. - Oma luettavani tuntuu mielenkiintoiselta. Täällä tuntuu olevan juuri sellaisia romaaneja, joista pidän, tai ovatko vain sattuneet juuri ne käsiin. En ole pitkään aikaan lukenutkaan romaaneja, joten tässä tulee sekin puoli lukunälkää tyydytetyksi.

Tänään on oikeastaan Kalevalanpäivä. No, sitä nyt ei voi viettää täällä sen kummemmin. Suomalaisilla on tilaisuuksia viikonvaihteessa, mutta niihin emme nyt osallistu kun Oja tulee tänne. Siivosin lasten huoneen ja vaihdoin lakanat. Lasten tyynyt ovat niin surkeat, että oikeastaan pitäisi ostaa uudet. Nämä ovat likaiset ja rasvaiset, tyynyliinakin tulee heti sotkuiseksi, eikä minulla ole mitään sellaista kangasta, josta laittaisi suojatyynyliinan väliin.

Järjestin kaikki paremmat Paschkiksen lakanat pinoon ja aion viedä ne oikein pesulaan. Rikkinäiset ja korjatut lakanat pesen alakerrassa. - Voi sitä pyykin määrää. - En taida jaksaa mennä Mona Lisaa katsomaan tänään, vaikka se kuinka hymyilisi. Siivoaminen ja patjojen nostaminen vei voimat. Jos huomenna on parempi ilman, nyt sataa räntää, niin voisi mennä lasten kanssa.

Menen tänään kauppaan ja ostan viikonlopun muonat. Tytöt haluavat tulla kauppaan taas, heistä on hauskaa työntää ostoskärryjä. Olenkin ostanut kaikki sillä välin kun he ovat olleet koulussa, paitsi maidon jonka tytöt käyvät hakemassa alakerran automaatista.

- Ei taaskaan postia. - Kun menin hissillä alas, katsoin kuinka nopeaan se suunnilleen kulkee ja havaitsin, että kerros menee noin sekunnissa. Melkoista vauhtia.

- Yläkerran koira on ulissut, haukkunut ja vinkunut epäinhimillisin äännähdyksin koko aamun. Koira parka. Minua rupeaa suututtamaan, kun se sillä lailla jätetään yksin ikävissään olemaan. Välillä tuntuu kuin se olisi ollut kuolemaisillaan tai jäänyt jonkun kaapin tai oven väliin, niin kamalaa ääntä se piti. Suorastaan eläinrääkkäystä. -

Inkeri ei ollut aamiaisella, heillä oli se "Festival" tänään. Inkerille valittiin laulettavaksi: Kotimaani ompi Suomi. Harjoiteltaessa se meni tyydyttävästi, kuinka lienee sitten mennyt itse esitys. - Tyttöjä naurattaa koulussa, kun siellä mennään rukouksiin marssien "Kalle Kustaan muorin" tahdissa. Joskus kuulemma sentään muunkin marssin tahdissa.

- Huomenna on tytöillä musiikkitunti. He ottavat nokkahuilut mukaan ja nuottikirjasta pitää maksaa 1,50. - Sakari ei ole vieläkään kehdannut puhua laitoksella, että tytöt käyvät Public Schoolia. Hän sanoi, että se saa jäädä minun kontolleni.

- Eilen sanoi Sakari, että prof. Waelsch on ryhtynyt toimenpiteisiin hänen toisen vuoden stipendin saamiseksi. Kuulemma 5 sivua perusteluja oli kirjoitettu, siihen sisällytettynä mm. tähänastiset tulokset ym.

- Päivällisen laitto sujui sentään onnellisesti, mutta vaati kielen pitämistä keskellä suuta, ettei pannu taas olisi pyörähtänyt. Tällä kertaa vain lusikka lensi. Hella on niin korkeakin, että on vaikea touhuta, varsinkin nostaa kattiloita ym.

Tyttöjen koulutehtävien parissa meni taas koko iltapäivä, ostosten lisäksi. Illalla olin niin väsynyt, että nukahddin ja heräsin vasta klo 10 pesemaan astiat ja laittamaan kahvia. - Helena oli koulussa maalannut pensselillä "sutimalla" kuvan, jota nimitti "atomipommiksi". Siinä oli vain yhtä väriä, vihreää, koska kuulemma toiset veivät heti punaisen värin. Kuva oli äänestetty parhaaksi ja opettaja vei sen kahden muun kuvan kanssa mukaansa. Siellä käytetään jonkinlaisia plakaattivärejä, ne eivät ole vesivärejä vaan paksumpaa tököttiä. Myös vesivärejä käytetään.

- Inkeri oli tehnyt Festivaaliin himmelin pilleistä. Opettajat näyttivät olevan ihastuneet siihen, koska sitä oli muutamat käyneet ihailemassa. - Korjasin tyttöjen musiikkikirjan yrittämällä neuloa selkään paikkapaikoin kiinni itse kirjaan.

- Sakari on koko illan lukenut innostuksella "Annan nuoruusvuodet" kirjaa. Hän kertoi, ettei Inkeri muistanut sen sisällöstä juuri muuta kuin kaksi asiaa. Sakaria naurattaa kun siinä sanotaan vadelmasta: vattu ja se tuo kuulemma aina mieleen lähes samoin kirjoitettavan sanan.

Aamulla kävin Inkerin opettajan puheilla. Selitin, että olemme vain noin vuoden täällä ja siksi ei ole tarpeellista opettaa Inkerille täkäläistä kaunokirjoitusta tai muutenkaan tekemään esim. laskuja täkäläiseen tyyliin. Jakokulma mm. laitetaan täällä erilailla kuin me olemme tottuneet. Pyysin myös, että tytöt saisivat osallistua musiikin opetustunteihin, koska kumpikin on soittanut sekä pianoa että nokkahuilua sekä Helena vielä viuluakin ja kumpikin laulaa hyvin. Hän lupasi järjestää asian. Heidän pitää vaiin ostaa nuottivihko tai musiikkikirja, joka maksaa 1,50.

- Samalla selvisi se "eväsasiakin", eli suomalaisen ruoan vieminen ja esitin, että Inkeri saisi laulaa suomalaisen laulun sen sijaan. Se otettiin innostuksella vastaan.

- Helena vei kouluun 10 c. joka oli jotain kirjoja varten. hän sai koulusta merkin, jossa oli "US:n Nuorison punainen risti" [Kirjoitettu rivien väliin:] American Junior Red Cross. Se kirjakeräys siis oli ilmeisesti täkäläisen nuorison punaisen ristin toimesta järjestetty. Onhan sellainen merkki mukava säilyttää. - Helena tilasi myös kukan siemeniä koulun kautta. Voimme ne istuttaa sitten parvekelaatikoihin. Niitä tulee 4 eri laatua.

- Siivosin pölynimurilla kaikki matkatavaroiden aiheuttamat roskat pois ja myös makuuhuoneen vuoteet. Muutin niihin omat lakanat - vihdoinkin. - Soitin rva Mäelle Boise-Griffiniin ja ilmoitin että tavarat ovat vihdoin tulleet ja kaikki on mukana. Hän sanoi, että se varsinainen viivytys johtui siitä, ettei joihinkin papereihin oltu pantu muuta kuin etunimi ja kun sitten sukunimellä tavaroita kysyttiin, niin eivät ne tietysti löytyneet. Sitten vasta kun saatiin numero niin ne löytyivät. Kas mokomaa, kuka niin viisas sitten oli mahtanut olla, että luuli että sukunimi on nimessä ensin. Ehkä sellaistakin kirjoitustapaa täällä käytetään.

Laitoin tänään, päivää post festum, hiukan laskiaisruuan kaltaista. Oli läskisoosia ja hernemuhennosta. Kastiketta laittaessa tapahtui se, mitä olen jo pelännytkin. Paistinpannu, jonka varsi on puuta ja melko irti, pyörähti sitä nostaessani ympäri ja pannusta lensi kastikkeet pitkin hellaa ja lattiaa. Mikä siivo! Millä kummalla voisi sen varren oikein korjata, eihän sitä voi pitää kiinni itse pannustakaan.

- Kun päivällinen menee myöhäiseen, on illalla aina niin väsynyt, ettei tahdo jaksaa mitään tehdä. Helenalla oli vielä kotitehtäviä, saamansa näytelmämonisteen perusteella ja niitä yritettiin yhdessä laittaa. Siinä oli kovasti brotherhoodia ja Amerikan kansalaisten erirotuisuutta, mutta silti samanarvoisuutta painottavaa tekstiä. Sitten siinä kysyttiin tunteeko jonkin sellaisen henkilön, joka edustaa brotherhoodia ja miten se ilmenee. Helena ehdotti Emilia Verttiä. Mutta päättelimme, ettei hän oikeastaan ole rotujen samanarvoisuuden puolustaja, vaikka onkin suomalaisten stipendiaattien hyväntekijä. Helena kirjoitti siihen Josephine Bakerin, jolla on adoptiolapsia 10 eri rotua ja kansallisuutta.

- Emilia Vertti muuten soitti ja ilmoitti, että Mona Lisaa voi nyt käydä katsomassa ilman jonossa seisomista. Hän oli ollut siellä eikä ollut mitään jonoja päivällä jos menee arkena. Hän ehdotti, että menisin sinne lasten kanssa. Hohhoo. Miten sinne mahtaa päästä näillä kulkuvälineillä.

Aamulla Sakari lähti laitokselle vaikka olikin Washingtonin syntymäpäivä ja yleinen Holiday. Tytöt ja minä siivosimme. Tytöt nielivät pölynimuriin isoja paperinpaloja, jotka tukkivat putken. Minulla oli aika työ saada ne ulos, kun ne olivat takertuneet putken seinämiin ja tukkivat imun.

Järjestelin taas pyykkiä. Täytyy taas vaan pestä jotain kun eivät ne tavarat ole vielä tulleet.

Lapset olivat hiukan ulkona, ja Sakari tuli vähän aikaisemmin kotiin. Ilta meni rauhallisesti. Inkeri teki kotitehtäviään Sakarin avustuksella. Aloin lukea uutta romaania "Westward the Sun", joka on aika mukava.

Sakari toi "pumpernickel bread"in jota oli John Blassin kanssa ollut ostamassa.

Soitin Boise-Griffinille, rva Mäelle ja moitin perusteellisesti sen tavan millä asioita hoidetaan. Kun ei saa useista kyselyistä huolimatta mitään tietoa. Saa nähdä soittaako hän ja ilmoittaa mitään. Olin aika äkäinen. Soitin Sakarille heti perään ja kerroin mitä olin kuullut. Hän lupasi mahdollisesti soittaa konsulaattiin ja tiedustella mitä vielä voisi tehdä

[Pienellä sivun lopussa:] (Vaihdoin pölypussin imuriin, se oli niin täynnä että oli vaikea saada ulos.)

Tänään on sumuinen ja sateinen ilma. Harmaa savuinen ilma peittää koko kaupungin hämärään alakuloisuuteen. Tosin on lämpöasteita (40 F[-astetta]) mutta eivät ne paljon lohduta tässä pimennyksessä. Melkein pitäisi panna valo kun lukee hemopoieesityön korrehtuuria, mutta kahdenlainen valo sekoittaa myös.

- Sakari soitti uudelleen ja sanoi puhuneensa sikäläisten henkilöiden kanssa tavaroista. Saa nyt nähdä soittaako rva Mäki tänään, vai pitääkö kysellä mihin ryhtyä nyt. - Sakari alkoi juuri puhua verenkuvasta ja verinäytteiden otosta, kun puhelu katkesi. Harmillista. Tri Wajda oli jotain maininnut verenkuvista ja kysynyt eikö Sakarilta oltu tiedusteltu jotain. Mitä? - Toivon, että hän soittaa pian uudelleen.

- (Nyt sumusade muuttuu lumipyryksi. Lumi tosin heti sulaa, mutta pyry on hauskempi kuin tihkusade.)

Rva Mäki soitti ja kertoi, että tavara-asiaa kyllä hoidetaan, sekä ilmoitti sen kuljetusliikkeen nimen, joka toimittaa tavarat. Kuitenkin ilmeisesti paperit ovat jossain hukassa, koska niitä on kysytty laivasta Halifaxista! Mitähän tietoja sieltä tulee ja kuka on paperit pannut niin, ettei niitä nyt löydy.

- Sakari soitti myös uudelleen ja kertoi, että niitä verinäytteitä on otettu omin päin viikon väliajoin siksi, että valkosolujen määrä on varmaankin alarajalla. - Muistelimme, että se on aikaisemminkin todettu tavallista matalammaksi. Kuitenkin Waelsch oli sanonut, että joku muu saisi suorittaa ruiskutukset toistaiseksi.

- Illalla puhuimme siitä, kuinka pitkäksi aikaa Sakari jäisi tänne työskentelemään ja miten lasten koulun laita on. Lopullista suunnitelmaa on vaikea tehdä. - Helena sai postikortin Elli Pakkaselta espanjasta, muuta postia ei tullutkaan paitsi Tyrvään Sanomat.

Aamupäivä kului siivouksen ja ainaisen pyykinpesun kimpussa. - Tyttöjä tuli aamiaiselta hakemaan pieni "mustikka", joka on ilmeisesti mulatti, koska se on hiukan enemmän kellanruskea kuin musta.

- Tuli kirje Finlandia Foundationista, ja samalla kutsu Gala-päivällisille "Sibelius Scholarship Fundin" merkeissä. Laskin, että se tulee maksamaan 81,25 Suomenmk (25 $) + lisäksi tietysti taksit, kampaukset yms. Kunpa edes tavarat tulisivat, niin olisi jotain päälle pantavaa, jos sinne mentäisi.

- Soitin taas Finnlinesiin. Ei mitään uutta. On se kumma, etteivät Bostonista ilmoita mitään. Olisi hyvä tietää edes jotain.

- Iltapäivällä kävin hiukan ostoksilla ja rupesin sitten lukemaan haemopoieesityötä. Kun tytöt tulivat kotiin keskeytyi lukeminen joksikin aikaa kunnes läksyt oli luettu. Sitten tytöt menivät vähäksi aikaa ulos. - Helena on jatkuvasti niin kalpean ja väsyneen näköinen, etten tiedä mitä hänelle tekisi.

Sakarin tultua kotiin pohdimme taas matkatavara-asiaa. Sakari kirjoitti kirjeen Boston Shippingiin Mr. Costello’lle ja kysyy erinäisiä kysymyksiä. Kyllä nyt edes jotain tietoja pitää saada.

- Kirjoitin kirjeitä Leenalle ja Heikille. Ei siitä oikein hyvää tullut, ei ollut vetoa oikein todella. Sakari laski tuloksiansa, kello on jo yli 1.

Koko aamupäivän olen odottanut puhelua Bostonista, mutta ei sieltä ole mitään kuulunut. Mahtoiko koko mies olla edes työssä tänään. - Laitoin omenapiiraan ja pannukakun uunissa. - Postissa ei tullut mitään meidän pettymykseksemme, paitsi tiedotus pankista. - Pitäisi ehkä käydä hakemassa sokeria ja maitoa, mutta ilmankin tulee toimeen. Sen puolesta kauppa on huomennakin auki.

- Sakari on yrittänyt korjata Inkerin soittorasiaa ja liimannut tanssijattaren kiinni, mutta se ei tahdo pysyä. - Inkeri kertoi että hänen luokkatoverinsa ovat yhtenään kysyneet häneltä mihin kouluun hän menee myöhemmin, mutta kun hän ei ole osannut sanoa tai selittää, hän lopulta kyllästyi kyselyihin ja sanoi "lööperilöörää" ja sitten ne lopettivat kyselemisen.

- Iltapäivällä parsin ja ompelin hiukan Inkerin leninkiä. Siihen tarvitsisin jo ompelukoneen. - Luimme kaikenlaista mitä täällä kirjastossa on, pitkin iltaa. Tietokirjoja, Saksaa käsitteleviä ja karttoja. Ilta menikin sitten aika myöhäiseksi. Sakarille soitti Amerikan suomalainen rouva Emilia Voltti [?], ja kertoi muista täällä olevista stipendiaateista, sekä kysyi osoitetta ja ilmoitti, että pian on tanssit.

Sakari oli laitoksella kertonut tavaroiden kohtalosta ja John Blass soitti ja tiedusteli olinko minä kirjoittanut lähetyspapereita. Kun sanoin, etten ollut, hän tuumi, että tavarat voivat vielä olla tullissakin. Sitä minäkin välillä arvelin. Saa nähdä, mistä päin alkaa selvitä.

- Tänään on pakkasta ja kova tuuli. Veto ulvoo taas ikkunoissa ja ovissa ja nokea työntyy sisään senkun kerkiää. Yritin pyyhkiä pölyjä, mutta se on aivan toivotonta ja puolen tunnin kuluttua on taas saman näköistä.

On niin kirkasta, että New Jerseyn puolelle näkyy kuinka autot kiipeävät ylös jyrkkää tietä kukkuloille. Talot ovat ylhäällä ja alhaalla on satama joen rannalla. Siinä on hyvin jyrkkä viettävä rinne. Samoin etelään päin näkyy tänään myös hyvin. Kaikki isot pilvenpiirtäjät erottuvat selvästi. Korkeiden talojen katolla on usein pienehkö tornimainen rakennelma tai parikin. Luulen, että ne ovat vesisäiliöitä. Tuskin täällä voi paineella saada vettä näin korkealle vaan, että talo pumppaa veden säiliöön josta se sitten tulee taloon.

- Mitähän dynamiittia täällä mahdetaan käyttää polttoaineena autoissa, kun niiden pakoputket paukkuvat yhtenään. - Muutenkin täällä on melkoinen katumelo ja autot töräyttelevät kyllä mielikseen, sitten vielä kulkevat kaikenlaiset palo- ja muut autot sireeneitä soitellen. Tuntuu kuin aina joku olisi hädässä jossain. Onhan täällä väkeä ja tapahtuu tietysti joka minuutti monin verroin enemmän kuin esim. Helsingissä.

- Helena tuli lounaalle koulusta ja oli kuumeessa (39,5 [astetta]). Panin hänet heti sänkyyn. Hän on hyvin väsynyt ja on moneen otteeseen nukkunut välillä. Kaulan sivulla olevat rauhaset ovat turvonneet aika lailla. - Soitin Sakarille ja kysyin oliko hän saanut selvää tavaroista ja sanoin samalla Helenan sairaudesta. - Sitten soitin Mrs. Mäelle Boise-Griffiniin. Hän ei tiennyt mitään. Soitin n. 1/2 5 Bostoniin, mutta Mr. Costello ei ollut siellä. Pyysin häntä soittamaan huomenaamulla ja antamaan edes jotain tietoja. Pimeältä näyttää vielä tällä hetkellä.

- Ostin ruokia viikonlopuksi ja laitoin sekä makkarakastikkeen ja lihapullia. - Pesin jonkin verran pyykkiä taas, sitä saa tehdä joka päivä. - Sakari tuli taas myöhään kotiin. Illalla ei jaksanut enää tehdä mitään, vaan menimme nukkumaan jo klo 11.

Tänään on Valentinen päivä, jota täällä vietetään lähettämällä kortteja ns. rakastetulle ja pilamielessä muillekin. Valtava korttivillitys 5 c kortista monta dollaria maksaviin [terveisiin?] asti, missä on kultaa ja kimallusta.

- Silitin aamupäivällä aikaisemmin pesemäni vaatteet. Sakarin paidat eivät ole tulleet täysin valkeiksi, ne täytyy ilmeisesti valkaista jollain klooripitoisella aineella. Silittäessä tuli keltaisuus näkyviin. Ne olivatkin niin mahdottoman likaiset, ettei ole ihme vaikkei niitä koskaan saisi enää puhtaiksi.

- Soitin Boston Shippingin toimistoon ja kysyin matkatavaroistani. He olivat ihmeissään ja lupasivat oittaa selvää. Saa nähdä kuinka käy. - Boise Griffiniltä soitti rva Mäki ja sanoi, ettei kukaan tiedä missä tavaroiden lähetyspaperit ovat, vaan sitä täytyy tiedustella Finnpulpista, joka nyt on Halifaxissa. Missä kummassa ne tavarat mahtavat olla.

- Kun lapset tulivat koulusta kävimme ostamassa heille kansiot koulutöitä varten. Sitten he tekivät koulutehtävänsä. Helena kertoi, että hänen tehtävänsä olivat tänään olleet oikein ja vierustoveri oli vastatessaan katsonut hänen paperistaan, kun sillä itsellään oli väärin. Heillä on kirjoitustehtäviä koulussa, jolloin pitäisi lausua kirjaimittain sanoja. Se on vaikeaa kun he eivät tunne englantilaisia kirjainten nimiä. Suoraan kirjoittaminen olisi helpompaa. Helena oli pantu lukemaan ja opettaja piti hänen lukemistaan hyvänä.

Iltapäivällä satoi luntakin pikkuisen ja on alkanut tuulla taas aika lailla. Luvattiin kylmempää taas. Sakari on taas myöhässä, kello on jo 1/2 9 eikä hän ole vielä tullut. Inkeri on mennyt pesulle ja Helena lukee englantilaista sanakirjaa sekä kyselee minulta mitä ne sanat merkitsevät, joita hän lukee. - Ohhoo, monipuolista oppimista, myös minulle.

- Sakari oli hyvin huolissaan kun kerroin matkatavaroista. Huomenna yritetään panna langat ja korvat kuumiksi eri puolilla, että saisi edes tietää missä ne ovat. Minulla on kuitenkin sellainen tuntemus, etteivät ne ole hukassa kokonaan.

Yöllä oli aika pakkanen ja tuntui kylmälle. Täytyi nousta panemaan villanuttu ylle. Tuuli ulvoi nurkissa ja veto kävi. - Aamulla oli hiukan kurkussa karheuden tuntua. Kun ei vain tulisi nuha. Ylikuumista huoneista taas jäähtyneeseen ei tunnu hyvältä.

- Siivosimme koko huoneuston ja minä pesin ja kiillotin keittiön lattian. - Mummolta tuli kirje. Hän oli saanut Anna Karvoselta täkänätilauksen ja rahaa taas, mikä häntä hermostutti. Kirjoitin hänelle vastauskirjeen.

- Kävimme ostoksilla, mutta en uskaltanut ostaa paljon, kun pelkäsin, että tarvitsen mahdollisesti rahaa, jos matkatavarat tulevat. Huomenaamulla pitää mennä ostamaan jotain tarjottavaa Blass’ille. Jos laittaisi pikkuvoileipiä, kahvia, olutta ja jotain muuta juotavaa, sekä tarjoaisi suomalaista suklaata. - Ei täällä voi oikein koko ateriaakaan tarjota, kun ei ole astioita tarpeeksi.

- Ikkunat ovat koko päivän olleet huurteessa lännen puolella, mistä tuulee. Vain auringon tullessa sille puolen ne sulivat ja pyyhin ikkunat. Voi mikä musta noki! Tavattoman kaunis auringonpaisteinen päivä muuten. Näkyvyys niin hyvä, ettei vielä aikaisemmin ole niin pitkälle ja selvään näkynyt. Kaikki "korkeat" rakennukset saattoi selvästi erottaa, ja Chrysler-buildingin katto loisti auringossa. Ostoksille mennessä tuntui pureva kylmä tuuli. Kyllä se osaakin olla raaka.

- Paistoin maksaa, saa nähdä minkä makuista se on. Ainakin se tuntui pehmeältä ja hyvältä paistaessa. Maksa oli todella hämmästyttävän halpaa verrattuna muuhun lihaan. - Soitin ja kysyin matkatavaroita. ne oli lähetetty jonkin rahtia kuljettavan firman välityksellä. Täytyy vain odottaa.

- Pesin taas hukan pyykkia, että pääsisin siinäkin suhteessa ajan tasalle. Ensi viikolla täytyy mennä kellariin pesulle ja pestä pyyheliinat. - Hain Sakarin 2 paitaa pesulasta. Näyttivät hyviltä ja olivat halvempia kuin Helsingissä. - Sakari tuli syömään vasta 1/2 9 aikaan illalla. Kyllä oli pitkä työpäivä.

Kaunis ja lämmin aamupäivä muuten, paitsi että on pilvistä. Menimme ostamaan tytöille Valentine-kortit Teacher’s Collegen Bookstoresta. He valitsivat niitä sangen kauan, valikoima oli mahtava ja meille tuli hirmuisen kuuma, kun joka paikassa lämmitettiin niin valtavasti kuin olisimme pohjoisnavalla.

Sitten ostimme Co-op’ista parin päivän ruuat, joka maksoi 3 ja puoli dollaria. Ei voi sanoa, että ainakaan tuhlaisi. Mutta pian täytyy ostaa hiukan lisää perusvarastoa.

- Iltapäivällä taas pesin hiukan pyykkiä ja parsin. Tytöt laskivat laskuja ja kirjoittivat 15 min. niin monta engl. sanaa kuin muistivat. Helenalle luin tietosanakirjasta Kheopsin pyramidista, josta heillä oli ollut koulusta läksyä.

- Koetin siivota ns. mopilla lattioita. Se ottaa kyllä pölyt, mutta minne ne sitten voi pölyttää, sitä en tiedä, ei ainakaan ikkunasta sovi. - Ikkunat ovat hirmunokiset, täytyisi kai pestä. Eilen panin säleverhot alas ja ne ovat myös täynnä nokea. Emmi-täti tulisi täällä kyllä sairaaksi pelkästä pölyn ja noen näkemisestä.

- Ovikello soi, ja kaksi perin mustaa miestä tuli laittamaan keittiön ovien salpoja, jotka olivat menneet rikki. Kysyin myös miten patterit voi säätää, ja he näyttivät miten ne ovat on ja off, välimuotoa ei ole. - Vähän ajan kuluttua soitti eilinen korjausmies myös ovelle ja kysyi oliko jättänyt tänne rasian seinätulppia eilen. Muistin, että hän kyllä oli ne ottanut mukaansa.

- Illalla rva Blass soitti ja kutsuin heidät lauantai-iltana meille juttelemaan. Mitähän pitäisi heille tarjota, siinä kysymys. - Sakari oli saanut Tyrvään sanomat ja sitä luettiin innokkaasti. - Ostin myös Morningside-lehden ja luin mitä ympäristössä täällä tapahtuu. Luin myös Sakarilta saamaani "Old Farmer’s Almanachia". Se on vankan tradition mukaan toimitettu ja siellä on allakan lisäksi paljon muita hauskoja asioita, juttuja ja lastenloruja yms.

- Pitäisi välttämättä kirjoittaa isoäidille Vammalaan, mutta olen nuutuneella tuulella, johtunee kuumuudesta täällä sisällä. Ei kahvikaan virkistänyt. - Illalla alkoi viiletä ja tuulla. Ennen pitkää ikkunat huurtuivat. Juttelimme myöhäiseen.